24.3.2013

Perhoset lentää sun uniin

Joo, siis kyllähän minä pidän laulusta Perhoset lentää sun uniin, mutta jos se soi päässä tuntikausia eikä suostu sieltä poistumaan, on asialle tehtävä jotain. (oikeastihan laulun sanat ovat kait Enkelit lentää sun uniin)

Messinginvärinen perhonen sai kaveriksi hematiittia ja ihanat swarovskin kristallijakajat, sekä kaulakoruun, että rannekoruun.  Tuossa kuvaa katsellessa tuumailin jotta taitaa perhonen kaivata kuoppaansa vihreää kristallia, laitetaan mietintään ja palautetaan koru työpöydälle.


Othel, lupaan laittaa työvaihekuvitusta kynsilakkakoruista kunhan seuraavan kerran niitä teen. Kiitos muuten kaikille kommentoijille, kommentteja on aina ilo lukea.

17.3.2013

Haasteena sormus

Korukopla, tuo korujumin aukaisija, antoi haasteen sormuksen tekoon. Osallistuin ja päätin tehdä kynsilakkasormuksia. Kynsilakan käyttö on melkoisen koukuttavaa ja aika terapeuttista hajusta huolimatta. Olen huomannut, että paras liima epätasaisilla pinnoilla korunteossa  on silikoniliima. Se sama, jota mosaiikissa käytetään. Toimii ja kyllä pysyy. Ihan tosissaan saa vääntää irti kuivumisen jälkeen.
 

Linkit muiden osallistujien blogeihin löydät täältä.

8.3.2013

Lisää emaliriipuksia

Oikeasti, emalointiin jää koukkuun. Omistaispa oman uunin, huoh. Mutta saa sitä lainauunillakin tehtyä.

Kaikenlaisia kokeiluja...


Epäonnistuneista tulee joskus aika hauskoja ja mielenkiintoisia.

 Alla olevassa kuvassa vasemmanpuoleisessa on lehtikultaa emalin alla ja oikeanpuoleisessa nakattuna aluspaperilta emalit sikinsokin.

7.3.2013

Kortti hääparille

Tunnen olevani etuoikeutettu, kun minulta tilataan kortti juuri tiettyä tapausta varten. Pari päivää sitten sain tuttavan tuttavalta puhelinsoiton. Tyttärensä menee naimisiin. Hääpari ei kuulu kirkkoon joten toivomuksena oli, ettei mitään kristilliseen avioliittoon viittaavaa olisi. Laitoin kuitenkin sormukset sillä sellaiset heille tulee, valkokultaiset. Kyselin tilaajalta hieman osviittaa millaista korttia hän haluaa. Ainoa vinkki oli, että tytär pitää kovin paljon orvokeista. Siitä se sitten lähti...

6.3.2013

Emalia ja feikkiemalia

Emalointi on koukuttavaa. Ja feikkiemalointi pelkästään ärsyttävää, no okei, turvallisempaa kyllä ja varsinkin lasten kanssa. Lämpötilaero sulattamisessa on kuitenkin noin 600 astetta. Ero oikean ja nk. kylmäemaloinnin välillä on huikean suuri ja sanan emalointi käyttäminen myös epoksisekotteiden pinnoittamisessa on varsin hämäävää. Kuvissa vasemmanpuoleinen on feikkiä ja oikealla lasiemalia.






5.3.2013

Lisää koruhulluttelua

Korukivihiontaharjoitusta helpolla marmorilla. Eihän niitä harjoituksia viitsi kaikkia laatikon pohjalle säilöä. Tämän valkoisen marmorin käytin rintakoruksi, kupariskorpionin alle. Saas nähdä tuleeko koskaan käytettyä, ainakaan villaisen huivin kanssa. Taidan käyttää silloin, kun olen piikikkäällä tuulella.


4.3.2013

Hassutellaan vakavasti

En oikein tiedä miten määrittelisin seuraavat korut. Niiden ei oikeastaan voi sanoa olevan steam punkia, mutta hengeltään kuitenkin. Kokeilevaa korutaidetta vai ihan vain hulluttelevaa koruilua. Ota hänestä nyt sitten selvää, menköön hulluttelun puolelle. Koru on tehty nahkapalan päälle.


Toisen, vähän hillitymmän hulluttelukorun tein kultamaalilla maalatun puukiekon päälle.Taustalla näkyy ihana Viri-kaakaopurkki, aarteeni.



3.3.2013

Kevät keikkuen tulevi

Ja linnut laulavat sydämen kyllyydestä. Vanha radio sai uuden elämän "Viikon luontoääni"-taidekäsityönä. Linnut ovat pronssia ja tehty alipainevalulla. Radio on hollantilaista alkuperää vuodelta 1942. Radion sisus oli täysin korjaamattomassa kunnossa, joten bakeliittikuori sopi mainiosti uusiokäyttöön.